Myyttien hevoset

Tällä sivulla olemme jo aikaisemmin kertoneet skandinaavisten saagojen ja jumaltarujen ylväistä hevosista kuten Odinin kahdeksanjalkaisesta Sleipniristä ja islantilaisesta Freyfaxista. Myyttisiä hevostarinoita löytyy kuitenkin kaikkialta maailmasta. Tässä artikkelissa esittelemme niistä muutaman.

Hevosaiheisia luolamaalauksia esiintyy jo paleoliittisella kaudella 30 000 eaa. Näissä maalauksissa kuvataan villihevosia, joita ihmiset metsästivät ja mahdollisesti palvoivat muiden eläinten ja luonnonvoimien muassa. Hevonen symbolina on kautta aikain merkkinyt voimaa, ja useat mytologiat tuntevat jumalallisia hevosia tai hevosjumalia. Esimerkiksi kelttien jumalattaret Aine ja Epona olivat kummatkin hevosjumalattaria, joilla oli omat erityisominaisuutensa. Siinä missä Epona oli ylväs soturijumalatar, oli Aine runsauden ja hedelmällisyyden jumalatar, jolla oli myös parantajan voimia. Aine oli keijukuningatar, joka saattoi halutessaan muuttua pyhäksi punaiseksi tammaksi.

Kelttien tarinoista tunnetaan monia muitakin hevosjumaluuksi. Näistä mainittakoon esimerkiksi Belenus, jota kuvailtiin loistavaksi aurinkojumalaksi. Belenuksen myytti on todennäköisesti saanut vaikutteita kreikkalaisesta Apollosta, sillä jumalaa kuvattiin ajamassa samanlaisia hevosvaunuja kuin Apollokin ajoi taivaan lävitse. Lisäksi Belenukselle uhrattiin pieniä savisia hevospatsaita.

Hevonen on myös ollut suosittu taiteellinen symboli kautta aikain. Esimerkiksi Kalevassa sitä kuvailtiin ”salaperäiseksi alitajunnan ratsuksi” joka on kiehtonut taiteilijoita heti ihmisen jälkeen eniten. Hevoseen liitetään usein taiteessa ja ihmisen alitajunnassa myös seksuaalisuus, intohimo, matkustus sekä vaistot.

Kuva: Elijah Hail

Pegasos

Pegasos lienee eräs tunnetuimpia kreikkalaisia taruolentoja. Se on myyttinen valkea ori, jolla on kauniit siivet ja joka lentää taivaiden halki sankari Bellerofon selässään. Pegasos oli Medusan ja Poseidonin lapsi, jolla myös aamuruskon jumalatar ratsasti. Pegasoksen kuoltua Zeus asetti sen tähdistöksi taivaalle.  Pegasos on runouden symboli ja tunnetaankin Suomessa runoratsuna.

Diomedeen tammat

Diomedeen tammat ovat kreikkalaisen mytologian olentoja, jotka syövät ihmislihaa. Hevosten kerrotaan olleen niin villejä ja voimakkaita, että ne tuli kahlita kiinni rautaketjuilla. Herakles varasti myöhemmin hevoset kahdeksantena urotyönään, ja syötti Diodemeen itsensä niille. Kun tammat olivat kylläiset, vei Herakles ne lahjaksi Eurystheykselle. Lopulta tammat uhrattiin Zeukselle, joka ei huolinut niitä. Ne vaelsivat Olympos –vuorelle ja joutuivat siellä villieläinten surmaamiksi. Toisen tarinan mukaan tammat rauhoittuivat Diomedeen syömisestä ja niiden sallittiin jatkaa sukuaan vapaina.

Epona, hevosjumalatar

Gallialainen Epona lienee eräs voimallisimmista hevosjumalattarista, jota palvottiin Euroopassa laajalti. Kultti ei ainoastaan selvinnyt roomalaisten valloituksista vaan levisi niiden myötä ensiksi Pohjois-Italiaan ja sitten koko maahan. Epona, jonka nimi tarkoittaa suurta tammaa, oli kaikkien hevosten hallitsijatar ja samalla hedelmällisyyden jumalatar. Hieman Sleipnirin tapaan myös Epona ratsasti sotatantereella ja korjasi kuolleiden sotureiden sielut manalaan. Hän saattoi myös esiintyä nuorena neitona tai raskaana olevana naisena. Eponan myytissa ja kultissa on yhteyksiä kelttijumalatar Rhiannoniin, jota palvottiin Britanniassa.

Yksisarviset

Yksisarvinen on monelle mieleinen taruolento, joka kuvataan usein esimerkiksi taistelemassa leijonaa vastaan. Euroopassa uskottiin vielä 1800-luvulla yksisarvisten olemassaoloon ja ne olivat suosittuja hahmoja myös keskiajan tarinoissa. Erityisesti fantasiakirjallisuudessa esiintyy edelleenkin paljon yksisarvisia. Tarinoiden mukaan esimerkiksi Aleksanteri Suuren legendaarinen taisteluhevonen, Bukefalos, periytyi yksisarvisista ja Diomedeen tammoista. Usein yksisarviset kuvataan valkoisiksi, puhtaiksi olennoiksi, jotka edustavat rauhaa ja viisautta, ja joskus niillä on silmissään tähdistöjä. Yksisarvisen pystyy kesyttämään vain neitsyt.

Hippoi Athanatoi

Kreikkalaisessa mytologiassa kaikkia jumalten hevosia kutsutaan yhteisnimellä hippoi athanatoi. Erilaisia kuolemattomia hevosia on lukemattomia, ja ne palvelevat esimerkiksi jumalia ja kuninkaita. Yllä kuvattu Pegasos kuuluu näihin hevosiin. Lisäksi muun muassa Hera ratsasti jumalaisten hevosten vetämissä kultavaunuissa, ja Troijan kuninkaat Erikhthonios ja Laomedon saivat Herakleelta kaksitoista kuolematonta hevosta lahjaksi pelastettuaan Hesionen merihirviön kynsistä. Tunnettuja ovat myös Poseidonin kauniit hippokampoi –merihevoset, joilla on hevosen ruumis ja kalan pyrstö, ja jotka vetävät Poseidonin vaunuja meressä.