Suloiset mutta tempperamenttiset ponit

Ponit ovat hellyttävän näköisiä, suurisilmäisiä eläimiä, jotka kokonsa puolesta sopivat loistavasti ratsastusta aloittelevan lapsen ensimmäiseksi kumppaniksi. Ne ovat kuin pieniä hevosia, ja joskus rotumääritelmät eivät olekaan kovin selkeitä. Luonteeltaan ponit ovat mainettaan parempia, mutta ärhäköitäkin yksilöitä niiden joukosta löytyy.

Alunperin ponit ovat erityisesti pohjois-Euroopassa villeinä esiintyneitä luonnonhevosia. Niitä on jalostettu työ- ja harrastuskäyttöön, ja varsinkin Brittein saarilta on peräisin useita eri ponirotuja. Fysiikaltaan ne ovat raskaampia kuin hevoset, ja pystyvätkin suhteessa vetämään hevosta isompaa kuormaa.

Nykyään poneja käytetään useissa eri harrastusympyröissä. Ratsastuksen lisäksi yleisiä ovat ravit ja agility. Poniratsastuksessa on painorajoitus, mutta poniraveihin voi osallistua aikusetkin. Agility taas suoritetaan ilman ratsastajaa, joten ikä tai paino ei ole este tämän lajin parissa.

Lajiluokitukset ja ponityypit

Poneista ei pidetä samantyyppisiä kantakirjoja kuin puhdasverisistä hevosista, kuten arabialaisista tai suomenhevosista. Joissakin tapauksissa poniksi luetaan säkäkorkeudeltaan pieni hevonen, mutta usein on omistajan tai kasvattajan vastuulla päättää käytetäänkö näissä tapauksissa nimitystä poni vai hevonen.

Rakenteeltaan poni on hevosta tukevampi. Sen jalat ovat suhteessa lyhyemmät, silmät isommat ja varsinkin talvisin se kasvattaa huomattavasti hevosta tuuheamman karvapeitteen. Luonteeltaan ponit ovat yleensä älykkäitä ja ystävällisiä, mutta joskus ne saattavat olla itsepäisiä ja hieman viekkaita.

Ponin maksimi säkäkorkeus on 148 cm. Jotkut lämminverihevoset jäävät tämän mitan alle, mutta niitä ei kuitenkaan luokitella poneiksi. Erikseen on myös miniatyyrihevoset, joiden säkäkorkeus on alle metrin, mutta jotka silti ulkonäöltään muistuttavat enemmän hevosta kuin ponia.

Perinteisesti poneja on esiintynyt pohjoisella pallonpuoliskolla, josta niiden villeistä kantaisistä on kesytetty nykyään tutut lajit, kuten shetlanninponi ja welshponi, molemmat kantakirjaisia ponirotuja. Vuosisatojen saatossa niitä on risteytetty hevosten kanssa, mutta niin sanottuja puhtaitakin rotuja löytyy vielä.

Ponien harrastus- ja työkäyttö

Ponit ovat olleet ihmisten palveluksessa samalla tyylillä kuin hevoset vuosisatojen ajan. Pienestä koostaan huolimatta ne ovat hyviä työkäyttöön, koska ne suhteessa pystyvät vetämään raskaampaa kuormaa kuin hevoset. Pienen kokonsa puolesta niitä on käytetty myös esimerkiksi kaivoksilla Isossa Britanniassa, jossa ne korvasivat lapset ja naiset tässä vaarallisessa työssä 1700-luvulla.

Pienet ponit ovat oivia ratsuja lasten ensimmäisiksi hevosharrastuksen kohteiksi. Poneilla onkin yleensä painorajoitukset, joten harvemmat aikuiset pystyvät niillä ratsastamaan. Ratsuina ne ovat vikkeläjalkaisia ja kuten sanottua, ilman kunnollista koulutusta kenties hieman itsepäisiä ja joissain harvinaisissa tapauksissa myös taipuvaisia puremaan.

Poniravit ovat suosittuja harrastajien piirissä Suomessakin, koska tietyissä luokissa ei ole yläikää, ja painorajoituksia ei ole. Vetoponeja käytetään muutenkin matkailussa ja harrastuksena ympäri maailmaa. Varsinkin Isossa Britanniassa ponit valjastetaan hienojen vankkureiden eteen entisaikojen loistoa imitoiden, ja aasien tai muulien sijaan niitä voidaan käyttää muuhunkin matkustamiseen hieman syrjäisemmissä maailmankolkissa.

Poniagility on suhteellisen tuore laji, mutta Suomessa löytyy lajin harrastajia aina cup-kisoihin asti. Lajina se on koirien kanssa suoritettavaan agilityyn samantyyppistä, mutta toki erilaiset esteet ovat poneille varten suunniteltuja. Poniagilityä voi myös harrastaa maastossa olevalla radalla, jolloin luonnolliset esteet muodostavat osan radasta.

Usein erilaisia hevosrotuja kutsutaan myös poneiksi, tai lähemmin hevostyyppejä. Poolossa käytettäviä hevosia kutsutaan poneiksi, koska ne ovat pieniä ja ketteriä. Intiaanit kutsuivat aikoinaan hevosiaan poneiksi, ja se on myös yleinen hellittelynimi rakkaalle ratsulle. Jos poni sattuu kasvamaan yli 148 senttimetrin säkäkorkeuden, se ei puhdasrotuisena kelpaa jalostukseen, mutta siitä ei silti tule hevosta, vaan sitä kutsutaan ylikorkeaksi.